Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas.

–Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia.

Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko ajan. Monet maankäyttösektorin toimet ovat hyvin kustannustehokkaita päästövähennyksien aikaan saamiseksi.

–Jos meillä olisi maksajia teknisten nielujen kehittämiseen, ja ottaa niillä talteen hiilidioksidia, niin hyvä juttu. Mutta kun niitä ei ole vielä pitkään aikaan nykyhakkuiden nielunmenetyksiä kompensoivia määriä, niin jollain tavalla meidän pitää saada tämä nettopäästövähennys aikaiseksi. Ensimmäisiä askeleita teknisten nielujen käyttöönotossa tapahtuu kuitenkin todennäköisesti Suomessa ensi vuosikymmenen alkupuolella, arvioi Seppälä.

Aiheuttajaperiaate käyttöön ilmastotoimien kustannusjaossa 

Metsäbiotalouden tiedepaneeli on Seppälän mukaan arvioinut, kuinka paljon voisimme tehdä nykyistä enemmän arvonlisäystä hakkaamalla metsää selvästi vähemmän kuin nykyisin. Tämä tulisi ottaa suunnaksi, eikä lisätä hakkuita ja siirtää ilmastoimet muiden harteille.

– Ei ole oikein, että esimerkiksi liikenteessä joudutaan mahdottomaan tilanteeseen päästövähennyksissä. Kuka on ilmastopolitiikan maksumies, on myös oikeudenmukaisuusasia. Tässä pitäisi pystyä muuttamaan toimintatapoja kohti ”aiheuttaja maksaa” periaatetta.

–Jos löytyy muita tapoja päästä hiilineutraaliustavoitteeseemme ja EU:n maankäyttösektorin velvoitteisiimme kuin hakkuiden vähentäminen, on hyvä, mutta niitä ei ole nyt näköpiirissä. Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin tavoitteisiin ja kaikkien jäsenmaiden pitää löytää keinot, millä niihin päästään. Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta, huomauttaa Seppälä.

Ilmastopaneeli nojaa EU:n asettamiin tavoitteisiin 

Seppälän mukaan hiilidioksiditalouteen sisältyy myös paljon taloudellisia mahdollisuuksia.
–Esimerkiksi puusta ja puun poltosta vapautuvasta hiilidioksidista voidaan valmistaa liikennepolttoaineita, mutta vain jos raaka-aineeseen liittyvät EU:n asettamat kriteerit täyttyvät.

Liikennepolttoaineiden biopolttoaineiden jakeluvelvoite vähentäisi Seppälän mukaan liikennesektorin päästöjä, mutta hallitus on halunnut laskea niiden osuutta aikaisemmista päätöksistä. – Uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-ainepohja vaikuttaa suoraan elinkaaren ajan päästöihin. Puusta suoraan ja puun polton hiilidioksidista valmistettavien liikennepolttoaineiden tuotanto on taloudellisesti kannattamatonta tällä hetkellä, minkä takia lainsäädäntöä tarvitaan avuksi.

– Talouden lisäksi biopohjaisen polttoaineen tulee täyttää kestävyyskriteerit. EU:n komissio pohtii, mitkä kestävyyskriteerit ovat tulevaisuudessa uusille ratkaisuille. Biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja hyötykäyttöön liittyvillä raaka-aineilla ei ole vielä kestävyyskriteereitä.

Seppälän mukaan puurakentaminen on ilmaston kannalta hyvää puunkäyttöä, jos samaan aikaan metsien hyödyntäminen jää tasolle, jolla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.
– Ilmaston kannalta olisi hyvä suuntaus, että puun käyttöä voitaisiin kasvattaa tuotteisiin, jotka ovat pitkäikäisiä ja ne voisivat korvata mahdollisimman hyvin fossiilisia polttoaineita.

– Rakentamisen hiilijalanjäljessä tulisi pystyä ottamaan kokonaisvaltaisesti huomioon ilmakehään päätyvä kasvihuonekaasupäästö painottaen kuitenkin fossiilisten päästöjen vähentämisen merkitystä.

Ilmastopaneeli pystyy puheenjohtaja Seppälän mukaan vaikuttamaan politiikkaa ohjaaviin kriteereihin tieteen viestien kautta antamalla lausuntoja Suomen kantoihin.  – Jos esimerkiksi EU päätyy yhteisymmärrykseen siitä, että raaka-aineen tulee olla kestävää, me sanomme niiden pelisääntöjen pohjalta, miltä Suomen tilanne näyttäytyy. EU:n pelisäännöt ovat lähtökohtana Ilmastopaneelin kannanottoihin ja keskusteluun.

Suomelle ei ole tarjolla vapaamatkustajan roolia EU:n ilmastotavoitteissa

Ilmastopaneeli nojaa Seppälän mukaan Suomen ilmastolakiin sekä EU:n sääntelyyn ja sen edellyttämiin velvoitteisiin. – Tuskin Suomi mitään vapaamatkustajan roolia saa. Jos Suomi on sitoutunut yhteisesti sovittuun ilmastotavoitteisiin, mutta ei pidä huolta maankäyttösektorin velvoitteista, niin EU-tasolla se tarkoittaa sitä, että jonkun toisen pitäisi tehdä vastaavasti suurempi nettopäästövähennys.

–Jos Suomi ei täytä itselleen asettamaa tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035, se on tietenkin mainehaitta Suomelle. Siinä voidaan menettää investointeja ja muita kasvun mahdollisuuksia, joilla voitaisiin uudistaa elinkeinoelämää ja tuotantoa.

Seppälän mukaan YK:n ilmastosopimukseen ja sitä kautta kenties EU:hun ollaan luomassa menettelytapaa, millä maa voi hyvittää päästöjään toisen maan alueella tehdyillä päästövähennyksillä tai nielunlisäyksillä.

 – Jos EU-tasolla olisi mahdollisuus hyvittää päästöjä EU:n ulkopuolella tehtävillä lisäisillä ilmastoimilla, Suomi voisi osaamisellaan muuttaa metsätaloutta kestäväksi niissä maissa, joissa ne eivät sitä nyt ole. Tästä saatavat kriteerit täyttävät hiilikreditit antaisivat Suomelle mahdollisuuden hakata enemmän.

Jäsenvaltioiden välillä tullaan Seppälän mukaan käymään keskustelut komission kanssa, miten yksittäisten jäsenmaiden maankäyttösektorin velvoitteista jäämiset hoidetaan.
– Vaikka tavoitteen saavuttaminen olisi vaikeaa, EU ei voi lähteä siitä, että meidän ei tarvitse enää välittää maankäyttösektorista mitään. Jos päästökauppasektorilla päästöt vähenevät oletettua nopeammin, niin saattaa olla, että maankäyttösektorin tavoitteissa EU: ssa pystytään lipsumaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tavoitteet unohdettaisiin.

–Voimme yhdistää metsien talouteen ja vähähiilisyyteen liittyvät tavoitteet. Ilmastopaneeli on ilmaissut oman tutkimukseen perustuvan kantansa, mitkä päästöjen vähentämisen ja nielujen kasvattamisen haasteet meillä on edessä ilmastotavoitteemme ja -velvoitteidemme saavuttamisessa. Muuttamalla ajoissa toimintatapojamme voimme tehdä niistä vahvuutemme.

Tiedeyhteisön valtavirta on Seppälän mukaan hakkuiden merkityksestä tavoitteidemme saavuttamisessa yllättävän samaa mieltä. – Jotkut haluavat tuoda silti toivon kipinää väheksymällä metsänielujen merkittävyyttä tavoitteiden saavuttamisessa.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi