Rakentamissäädökset mahdollistavat Kanadassa nyt 12-kerroksisen kerrostalon rakentamisen massiivipuusta kuten CLT elementeistä. – Kansallisen rakennuskoodin käyttöönotto vaikutti sekä markkinoiden kiinnostuksen että puurakentamisen elementtien valmistuksen kasvuun. Useat yritykset ovat investoineet CLT- (Cross Laminated Timber) elementtien valmistukseen, sanoo Kanadan puurakentamisen edistämisorganisaation Canadian Wood Councilin Peter Moonen.
–Vaikka puurakentamisen komponenttien valmistuksen kapasiteetti kasvaa, kestää aikaa ennen kuin tuotteet tulevat rakentamisen markkinoille. Yksi puurakentamisen kasvun hidaste on ollut vakuutus-, rakennus- ja paloviranomaisten tulkinnoissa, jotka muuttuivat vasta massiivipuulla tehtyjen palokokeiden jälkeen. Kokeissa sama massiivipuinen rakennus poltettiin kolme kertaa, sen kantava rakenne säilyi.
Moonen muistuttaa, että asenteet ovat muuttuneet myös rakennusalalla. – Viisi vuotta sitten ei myönnetty sitä, että betoni on suurin rakentamisen päästöjen aiheuttaja. Betoniala kävi kovaa julkista kampanjaa puurakentamista vastaan, mutta nyt tunnustaa päästöt. Tähän on vaikuttanut julkinen ilmastoon ja hiilipäästöihin liittyvä keskustelu, mikä pakottaa myös rakentamisen alan vähentämään omia päästöjään.
–Arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat ymmärtävät, että rakentamisen hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Uskon, että tulevaisuudessa puu tullaan yhä enemmän integroimaan muihin rakentamisen materiaaleihin. Se kasvattaa puun osuutta, mutta asettaa odotuksia myös päästöttömän betonin kehittämiselle, huomauttaa Moonen.
Luottamus puurakentamiseen kasvussa
–Rakentajien luottamus puuta kohtaan on kasvamassa. Rakentajille suunnattu koulutus tuottaa tuloksia, kun monet yritykset ovat ottaneet puurakentamisen ohjelmaansa. Meidän tehtävämme on olla puun käytön mahdollistaja ja tarjota rakentajille mahdollisimman paljon tietoa materiaalista, esimerkkejä toteutuneista kohteista ja puurakentamisen järjestelmistä. Näin luottamus puun käyttöä kohtaan kasvaa.
Moonen muistuttaa, että teräs- ja betonirakentaminen on ollut rakentamisen valtavirtaa alle 100 vuotta, mutta massiivipuusta rakentaminen on sekä satoja vuosia vanhaa että vain 25 vuotta vanhaa. – Välillä unohdimme pitkäksi aikaa sen, että voimme rakentaa isoja rakennuksia puusta. Kun siirtymä uudelleen puurakentamiseen tapahtuu markkinavetoisesti, joten hallitus voisi ohjata tätä kehitystä hiilipäästöjen perusteella. Painetta tähän muutokseen tulee asiakkailta, ympäristöjärjestöiltä ja poliitikoilta.
–Rakentamisen sääntely on keppi ja kannustimet ovat porkkana. Nyt markkina on muutoksessa, kun ihmisten tietoisuus rakentamisen päästöistä on kasvanut ja haetaan vähähiilisiä ratkaisuja. Puurakentamisen edut ilmaston kannalta ovat kiistattomia, mikä ymmärretään metsäisissä maissa hyvin.
Kuluttajien tietoisuus metsistä on vähäinen ja sen myötä yleiset mielipiteet ovat Moonen mukaan joskus ristiriitaisia. – Toisaalta halutaan vähähiilistä puurakentamista, mutta he eivät halua kaataa puuta tai he ajattelevat, että puun korjuu aiheuttaa luontokatoa.
Suomi metsäbiotalouden edelläkävijä
Puurakentamisen markkinan kasvu perustuu Moonen mukaan puun ominaisuuksiin. – Jos minulla on rakentamisen tuote, joka on uusiutuva, uudelleenkäytettävä, kierrätettävä, orgaaninen, biohävitettävä, kehittää happea, sitoo hiiltä, materiaali on vahva, kevyt, kaunis, helppokäyttöinen, työstettävä sekä halpa, niin uskon sen olevan menestystarina.
–Kun kävin Suomessa ja Äänekosken tehtailla, olin ymmälläni siitä, miten paljon puupohjaisten tuotteiden parissa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä. Suomi on todella pitkällä metsäpohjaisen biotalouden ja siihen perustuvien tuotteiden kehitystyössä. Vaikka sen tulee olla ensi sijassa markkinavetoista, hallituksella on keskeinen rooli nimenomaan T&KI toiminnan tukemisessa.
Canadian Wood Council (CWC) on Kanadan liittovaltion, provinssin ja teollisuuden yhteistyössä rahoittama organisaatio, joka vaikuttaa puurakentamisen säädöksiin, tekee yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä jakaa tietoa ja kouluttaa rakennusalan toimijoita.
Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja: Peter Moonen, peter.moonen@wood-works.ca
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
« Takaisin