Vahvuutena asiakaslähtöiset kokonaistoimitukset
Puukerrostaloja rankarakenteisista tilaelementeistä valmistava Kodumaja on Viron vanhin puurakentamiseen erikoistunut yritys. Vuonna 1995 Tartossa aloittanut tehdas on tuottanut lähes 8000 asuntoa lähinnä pohjoismaiden markkinoille Norjaan, Ruotsiin, Suomeen ja Tanskaan.
Toimitusjohtaja Andrus Leppik kuvaa yrityksen hakevan edelleen vahvaa kasvua puurakentamisen projektiliiketoimintaan. Yhtenä menestyksen avaimena Leppik pitää yrityksen kokonaisvaltaista rakentamisen arvoketjun hallintaa suunnittelusta työmaalla tapahtuvaan asentamiseen.
Kodumaja on ollut Virossa puurakentamisen pioneeriyritys, jonka menestys kannusti alalle useita muitakin toimijoita.
Neuvostoliiton hajoaminen avasi vientimarkkinat
Viron puurakennusteollisuus on ollut menestystarina Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Maahan on syntynyt useita teolliseen puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä, joiden kaikkien menestys perustuu vientiin. – Halusimme suljetun ajan jälkeen löytää maailman uudelleen. Kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen rajat aukesivat, näimme vientiteollisuuden tarjoamat mahdollisuudet. Kun Virossa on hyvin kapea kemiallinen metsäteollisuus, oli luonteva erikoistua mekaanisen puun käsittelyyn ja teolliseen puurakentamiseen.
– Pienenä maana motivaatio kasvoi yrittämiseen siinä, että huomasimme olevamme globaalissa liiketoiminnassa ja pärjäävämme siinä kilpailussa. Haimme ensimmäisinä vuosina paljon oppia ulkomailta ja sovelsimme sitä omaan osaamiseemme.
Kodumaja avasi ensimmäisenä markkinan Norjaan, jossa oli puurakentamisen perinnettä ja kulttuuria, mutta vain vähän puukerrostalorakentamisen paikallisia toimijoita ja tuotantoa. – Me pystyimme tuottamaan Norjan markkinoille ensimmäisenä laadukkaita puukerrostaloprojekteja, jotka eivät näyttäneet teollisesti valmistetuilta. Ne olivat uutta Norjassa. Avasimme teolliseen puurakentamiseen aivan uuden alueen. Aluksi teimme neljäkerroksisia taloja, ja melko nopeasti myös korkeampia.
– Kun laivakuljetukset Virosta Norjaan osoittautuivat kustannustehokkaaksi kuljetusratkaisuksi, olemme voineet vahvistaa vuosien mittaan asemaamme Norjan markkinoilla ja toimittaa yhä suurempia projekteja. Lippulaivana on tietysti Bergenin 14-kerroksinen puukerrostalo.
Vientimaiden rakentamisen säädöksiin on sopeuduttava
Alhaiset työvoimakustannukset olivat alkuun Virossa toimineille yrityksille kilpailuetu, mutta Leppikin mukaan ei enää merkittävästi. – Tämä etu on vuosien saatossa sulanut osittain pois.
Vaikka Suomeen nähden meillä on edullisemmat työvoimakustannukset, kilpailukyky täytyy hakea muista tekijöistä, kuten toimitusten joustavuudesta ja teollisen esivalmistuksen automatisaatiosta ja tehokkuudesta.
– Vaikka kilpailu on vuosien varrella koventunut, olemme säilyttäneet kilpailukykymme koko ajan. Paikalliset rakentamisen säädökset vaihtelevat eri vientimaissa ja niitä on seurattava koko ajan, koska virheisiin ei niissä asioissa ole varaa.
Rakentamisen säädökset on otettava kussakin vientimaassa sellaisina kuin ne ovat ja sopeuduttava niihin. – Me emme lobbaa niitä muutettaviksi, vaan toimimme niiden mukaan. Kun meillä lisäksi on työmaavastuut, meidän pitää tuntea paikallinen rakentamisen tapakulttuuri. Kussakin pohjoismaassa on omia tulkintoja esimerkiksi sähköasennusten, äänieristyksen, paloturvallisuuden ja passiivistandardien suhteen.
Euron ulkopuolella olevien Ruotsin ja Norjan valuuttakurssien heilahdukset ovat olleet Leppikin mukaan jopa kohtalokkaita joillekin virolaisyrityksille. – Kun muutokset ovat olleet jopa 20 prosenttia, sitä kaikki eivät ole kestäneet. Pahimmassa tapauksessa ne ovat aiheuttaneet joitakin konkursseja, mutta suurin osa on selvinnyt.
– Haasteena on myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja nousevat palkat. Me joudumme sopeuttamaan tähän kehitykseen myös asiakkaat, joille on yhä tärkeämpää kustannustehokkuus. Tämä johtaa tuotteen räätälöinnin ja joustavuuden vähentämiseen. Toisaalta automatisaatio tulee vähentämään riippuvuutta työvoimakustannusten noususta.
Kokonaisvaltainen rakentamisen toimittaja
Rakentamisen markkina on ajan myötä muuttunut. Kun vielä 15 vuotta sitten säädökset saattoivat estää puun käytön, nyt siihen jopa kannustetaan. – Kun säädökset mahdollistivat puun käytön myös korkeassa rakentamisessa, se avasi ikkunan puurakentamisen kasvulle.
Markkinoilla on mielenkiintoa puurakentamista kohtaan, mutta kukaan ei maksa sinänsä puusta tai esivalmistuksesta, vaan laadukasta ja tehokkuudesta. Niissä meidän pitää olla kilpailukykyisiä.
– Suomen markkina on meille luonnollinen ja kiinnostava, koska Suomessa on totuttu puun käyttöön ja sillä on pitkä perinne puurakentamisessa. Pyrimme Suomessa nimenomaan suuriin kerrostaloprojekteihin, emmekä niinkään pientalomarkkinaan. Meillä on nyt jo kokemusta ja näyttöä osaamistamme laajamittaisessa teollisessa kerrostalorakentamisessa, tunnemme Suomen rakentamisen säädökset ja sama valuutta helpottaa markkinoille tuloa.
Leppikin mukaan pohjoismaat säilyvät edelleen Kodumajan päämarkkinana. – Tutkimme nyt kerrostalotuotannon mahdollisuuksia myös muun muassa Hollannissa. Asuinkerrostalojen lisäksi haluamme toimittaa vanhemmalle väelle tarkoitettuja palvelutaloja sekä opiskelija-asuntoja.
– Suurin ero muihin saman alan yrityksiin on siinä, että kun saamme asiakkaalta arkkitehdin suunnitelman, teemme sen jälkeen kaiken itse. Meillä on oma rakennesuunnittelijaryhmä, moduulielementtien kokonaisvaltainen toteutus, teemme rakennuksen perustukset, asennamme talotekniikan ja vastaamme työmaatoiminnoista, testauksista ja takuuhuolloista. Tämä on kokonaisvaltainen paketti, jota muille ei ole.
Tavoitteena johtava rooli Euroopan markkinoilla
Ilmastokeskustelu ja ekologiset syyt ovat Leppikin mukaan muuttamassa ajattelutapaa. – Nyt rakentamiseen halutaan uusiutuvia ja kestäviä materiaaleja.
Energiatehokasta rakentamista jouduimme opettelemaan jo kymmenen vuotta sitten, kun Ruotsin ja Tanskan markkinoilla tiedostettiin energiatehokkuuden merkitys rakentamisessa.
– On hyvä, että puun käyttöä edistetään. Kaikki puurakentaminen on hyvästä. Kun rakennuksen runko on puusta, pidän sitä puurakennuksena. Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa korostuu voimakkaasti massiivipuurakentaminen. Meidän moduulimme ovat rankarakenteisia, mutta käytämme massiivipuuta esimerkiksi hissikuiluissa ja porraskäytävissä. Kaikkia puurakentamisen mahdollisuuksia tulee käyttää ja edistää.
Kodumajan tavoitteena on olla seuraavan viiden vuoden kuluessa johtava asiakaslähtöinen puutalovalmistaja Euroopassa. – Meillä on kova halu kasvaa ja olemmekin sillä tiellä. Haluamme tarjota laadukkaita ja viihtyisiä rakennuksia ja tehdä toimivaa ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Vaikka kasvussa on haasteita esimerkiksi työvoiman saatavuuden suhteen, tuotteiden ja tuotannon kehitys on viime kädessä omissa käsissämme.
|
Taustaa: Tartossa toimiva Kodumaja-yritysryhmä on perustettu vuonna 1995. Yhtiö rakentaa pääasiassa puurakenteisia kerros- ja rivitaloja, hoitokoteja ja opiskelija-asuntoja pääasiassa vientimarkkinoille. Puurakenteiset talot perustuvat täydellisesti varusteltuun tilaelementtiin, jonka maksimikoko on: leveys 5,3 m, pituus 14,5 m ja korkeus 4,5 metriä. Elementin lattia, seinät ja välipohjat esivalmistetaan tehtaalla. Yksi tilaelementti voi pitää sisällään useita huoneita. Siihen asennetaan ovet ja ikkunat, parketit, kaakelit ja listoitukset siten, että huoneiden sisustuksen valmiusaste on 95 prosenttia. Tehtaalla tehdään myös putkitus- ja sähkötyöt, vesi-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän ja kalusteiden asennus sekä hälytys- ja sprinklausjärjestelmän asentaminen. Tilaelementeissä on valmiina keittiö- ja kylpyhuonetilat kalusteineen sekä viimeistellyt valmiit ulkoseinät. Kodumajan asiakkaita vientimaissa ovat rakennusyhtiöt, projektihallintaan erikoistuneet yhtiöt, kiinteistösijoittajat ja investoijat. Paikallinen urakoitsija rakentaa yleensä rakennusten perustan, vastaa yhteydenpidosta paikallisiin viranomaisiin ja takaa säädösten yhteensopivuuden paikallisten vaatimusten kanssa. Kodumaja asentaa omalla henkilöstöllä elementit. Kodumajan tekninen vuosittainen tuotanto- ja rakennuskapasiteetti on noin tuhat keskikokoista kerrostaloasuntoa vuodessa. Kodumaja työllistää lähes 600 henkilöä ja sen liikevaihto on vuodessa 75 miljoonaa euroa, mikä tulee lähes kokonaan viennistä. |
Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa Viroa esittelevää Teollisen puurakentamisen hyvät käytännöt -artikkelisarjaa. Tapaamme sarjassa Viron Puutaloliiton toimitusjohtajan, kolme tilaelementtejä valmistavaa yritystä ja kolme puuta jalostavaa yritystä. Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
« Takaisin