EU hankaloittaa fossiilisten korvaamista.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa merkittäviä vientimahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä. - Tulevaisuudessa nämä uudet tuotteet korvaavat fossiilisia ja niiden tuotanto edellyttää 1,5–3 miljardin euron investointia suurbiojalostamoihin. Viennin arvo voi kasvaa useita miljardeja euroja vuodessa.
-Suomelle ei riitä, että olemme raaka-aineen tuottaja, vaan arvoketjun tuotantoa on saatava sidottua tänne mahdollisimman paljon. Haasteena on se, että kuluttajatuotteen valmistuksen tulee olla lähellä kuluttajaa, eli isoja markkinoita.
Jos puumateriaalin käytön tehokkuus nousee nykyisestä 36 prosentista 70 prosenttiin, niin Harlinin mukaan jalostuksen käytössä on kaksinkertainen raaka-ainevara. - Jos saamme pidettyä tuotannon Suomessa, pystymme kasvattamaan käytössämme olevaa taloudellista potentiaalia ja tekemään metsäteollisuudesta monipuolisemman.
-Tuotannon säilymisestä Suomessa on kyse myös isommasta ikääntyvän kansakunnan uusiutumisen mahdollisuudesta, muistuttaa Harlin.
Tutkimuksen fokus lisäarvotuotteissa
VTT katsoo tutkimus- ja kehitystyössään Harlinin mukaan pitkälle tulevaisuuteen. – Metsäteollisuuteen liittyvän tutkimuksen fokus on uusien metsäteollisuuden lisäarvotuotteiden kehitystyössä. Iso muutos on tapahtumassa monilla aloilla, kuten esimerkiksi pakkaus- ja tekstiilimateriaaleissa, puupohjaisissa ratkaisuissa akkuteollisuudesta vedenpuhdistukseen ja lääketieteeseen.
-Kun selluloosaa tuotetaan enemmän kuin koskaan, kysymys on siitä, miten kehitämme sellupohjaisia lisäarvotuotteita, millä tuplataan viennin arvo. Kun haluamme edistää sähköautoilua, uusiutumattoman akkuhiilen korvaaminen on välttämätöntä.
Pidemmällä ajanjaksolla akkuteknologian merkitys kasvaa Harlinin mukaan siten, että uusiutuvan energian tuotantoa voidaan varastoida. - Jos pystymme ratkaisemaan strategisten tuotteiden valmistuksen sellusta, niin ratkaisemme monta uusiutumattoman grafiitin louhintaan ja käyttöön liittyvää ongelmaa.
Harlinin mukaan metsäteollisuus oli vielä 1950–1960 luvuilla vahvasti mukana kemianteollisuudessa, ja nyt haluaa sinne takaisin. - Kehitys on myönteistä, koska isojen materiaalivirtojen aikaansaaminen vaatii uusia yhteenliittymiä.
Uudet tuotteet korvaavat fossiilisia
Uusissa tuotteissa Harlin näkee paljon odotusarvoa. - Esimerkiksi pakkauksiin tulee kirkkaita selluloosafilmejä, jotka korvaavat eniten kasvavaa muovin käyttöaluetta. Tekstiilituotannossa puuvillan tuotanto ei pysty lisääntymään ja fossiilipohjaiset keinokuidut kuten polyesteri tuottavat mikromuovia.
- Nyt kehityksen alla olevat puupohjaisten tekstiilikuitujen kehityshankkeet ovat lähivuosina skaalattavissa tuotantoon. Luonnon kokonaishyödyn ja tuotannon lisäarvon kannalta näillä on globaalia merkitystä ja markkinaa.
Kun väestön kasvaessa puhtaan veden saanti tulee olemaan kriittinen tekijä, vedenpuhdistuksen teknologiaan haetaan Harlinin mukaan ratkaisuja. – Tämän lisäksi monilla eri aloilla tehdään monipuolista tutkimusta ligniinipohjaisten ratkaisujen ja tuotteiden parissa.
-Kun metsäteollisuus siirtyy tulevaisuudessa lähemmäksi kuluttajamarkkinaa, se vaatii erilaisen asennoitumisen tuotteeseen. Tuotteeseen liittyy energian ja materiaalin lisäksi moninkertainen määrä aineettomia arvoja kuten osaamista, arvoja ja designia.
EU:n säädökset hankaloittavat fossiilisten korvaamista
Puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä on useita hankkeita, jotka ovat siirtyneet Harlinin mukaan pilottivaiheesta demovaiheeseen. - Näiden suhteen on tehty investointipäätöksiä ja varauksia investoinneista. Näissä hankkeissa pystytään yhdistämään myös EU:n kiertobiotalouden tavoitteet yhdistämällä materiaaliin puolet biopohjaista ja puolet kierrätettyä materiaalia.
-Esimerkiksi KotkaMillsin kuppikartonki on aikaisen vaiheen lipunkantaja. Tuote on ilmastoteko ja vielä enemmän ympäristön likaantumista estävä teko.
Harlin näkee haasteena EU:n kertakäyttömuovidirektiivin, jonka mukaan tuote on muovia, jos on valmistettu muovista kokonaan tai osin. – Kun tätä muovin käytön minimiä ei ole määritelty, sillä voidaan leimata minkä tahansa tuote. Mitään uusiutuvaa ja kierrätettävää tuotetta ei käytännössä valmisteta ilman polymeeristä komponenttia.
- EU pyrkii olemaan puhdas ja aatteellinen asettaessaan monia kieltotekijöitä, mikä tekee fossiilisten tuotteiden korvaamisen uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla hankalaksi. Nyt olemme luopuneet ajattelusta, että teemme puusta muovin kaltaista materiaalia. Palaamme siihen, että puu liuotetaan ja tehdään siitä suoraan selluloosakalvo, joka toimii kuten muovikalvo.
Harlin muistuttaa, että ilmastotavoitteiden kannalta fossiilisen hiilen käyttö on huomattavasti isompaa kuin koko planeetan biomassan kasvu. - Vaikka suojelisimme kaikki metsät, ne eivät tule riittämään syntyvän hiilen kaatopaikaksi.
-Kun tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan niiden elinkaariarvioinnin LCA: n perusteella, puupohjaisten tuotteiden merkitys on siinä, että ne korvaavat fossiilisia, huomauttaa Harlin.
Suomella vahva tarina metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä
Teollisuus on ymmärtänyt Harlinin mukaan muutoksen ja siihen liittyvän T&KI toiminnan välttämättömyyden. - Metsäteollisuuden perustutkimuksen osuus sen liikevaihdosta on muutamia prosentteja, kun se kemian teollisuudessa on noin 10 prosentin luokkaa. Ero johtuu siitä, että kemian teollisuuden tuote on tonnien lisäksi osaamista, sopivuutta ja tuotepalvelua.
- Jos katsomme meidän luonnonvarojamme, vettä ja puuta, ainoa mitä voimme lisätä, on oma tarinamme ja ällimme.
-Valtiovalta on laittanut varsin kiitettävästi rahaa perustutkimukseen ja viimeisen 10–15 vuoden aikana olemme oppineet raaka-aineesta enemmän kuin sataan vuoteen. Nyt olemme T&KI työssä seuraavalla kynnyksellä, jossa pitää kysyä, kuka maksaa pilotti- ja demohankkeet. Mitä lähemmäs tulemme valmista tuotetta, niin toisen ja kolmannen aallon kehitystyön merkitys kasvaa.
Harlinin mukaan metsäpohjaisten biotalouden tuotteiden kehitystyössä Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat kärjessä. - Samojen asioiden parissa tehdään työtä myös Yhdysvalloissa ja Japanissa, jossa osataan tuotekehitys esimerkiksi nanoselluloosan parissa.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt:
ali.harlin@vtt.fi
Kuva: VTT, Tomi Parkkonen
« Takaisin