Pitkään puurakentamisen edistämistyötä tehnyt Salzburgin metsänomistajajärjestön puheenjohtaja Rudolf Rosenstatter näkee puurakentamisen vahvistuvan julkisessa ja kaupunkirakentamisessa.
Pitkään puurakentamisen edistämistyötä tehnyt Salzburgin metsänomistajajärjestön puheenjohtaja Rudolf Rosenstatter näkee puurakentamisen vahvistuvan julkisessa ja kaupunkirakentamisessa. -Kun kaupunkirakentaminen vaan kiihtyy, puu on siihen hyvä ratkaisu. Metsä tulee kaupunkeihin rakentamisen myötä, vaikka suuremmissa kaupungeissa on edelleen paljon ennakkoluuloja puun käyttöä kohtaan.
-Pormestarilla on keskeinen rooli puurakentamisen aloitteiden tekijänä Itävallassa. Vaikka esimerkiksi Wienissä pormestari on puun käytön kannalla, virkamiesrattaassa on paljon toimijoita, joilla ei ole tietoa eikä halua selvittää puurakentamisen mahdollisuuksia. Virkamiehet ovat itsenäisiä toimijoita ja yhdenkin kanta voi estää puurakentamisen hankkeen toteutumisen.
Rosenstatterin mielestä puurakentamisen tietoa ja edunvalvontaa tarvitaan poliittisten päättäjien ja virkamiesten lisäksi myös suuren yleisön suuntaan. -Jos pormestari haluaa puurakentamista, hän kutsuu minut pitämään yleisötilaisuuden, jossa kerron puun käytön mahdollisuuksista ja sen merkityksestä alueen ja ilmaston kannalta. Suuren yleisön mielenkiinto kasvaa koko ajan puurakentamista kohtaan, koska se tunnetaan ekologisena ratkaisuna.
-Me pystymme toimittamaan raaka-aineen aina läheltä. Kestävään metsänhoitoon perustuva puurakentaminen vastaa täysin ympäristöjärjestöjen ja uusien sukupolvien huoleen tehdä jotain ympäristön hyväksi. Me toteutamme käytännössä heidän ideologiaa, muistuttaa Rosenstatter.
Itävallassa onnistuttu puurakentamisen kasvussa
Rosenstatterin mielestä ei enää riitä, että tuotetaan pelkkää sahatavaraa. -Nyt on keskityttävä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten valmiisiin rakentamisen tuoteosiin ja komponentteihin. Ennen riitti lankku, nyt kysytään insinööripuuta ja valmiita puurakentamisen ratkaisuja.
-25 vuotta sitten me ihailimme Suomea, miten maassa käytetään puuta ja jalostetaan. Nyt ihmetellään, että mitä Suomi on tehnyt väärin, kun Itävallasta viedään maahan valmiita rakentamisen massiivipuuelementtejä. Suomi oli meidän silmissämme puun käytön mallimaa, joten olemme toki iloisia, että voimme viedä puurakentamista sinne.
Rosenstatterin mukaan rakentamisen säädöskehityksessä on menty puun käytön kannalta oikeaan suuntaan. -Kun muovia sisältävä rakennusmateriaali palaa, se palaa hallitsemattomasti, kun taas puu palaa kontrolloidusti. Nyt säädöksissä ei ole puun käytön esteitä. Kun on hyvä arkkitehti ja hyvä suunnittelu, emme kohtaa ongelmia tällä alueella.
-Toivomisen varaa on vielä rakentamisen viranomaisten kommunikaatiossa ja verkostoitumisessa arkkitehdin ja rakennuttajan kanssa. On edelleen kehitettävä myös puurakentamisen tuotteiden standardisointia, mikä parantaa puutuotteiden hintakilpailukykyä.
Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
« Takaisin