Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Punkaharjulla sijaitseva uudistunut Metsämuseo Lusto haluaa tuottaa kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä metsäkeskusteluun. – Luston panos suomalaiseen metsäkeskusteluun on tarjota turvalliset puitteet ääripäitä sisältävään keskusteluun ja toimia metsäkulttuuriin ja -historiaan liittyvänä muistina. Haluamme saattaa yhteen eri tavoin metsistä ajattelevia ihmisiä ja lisätä kokonaisvaltaista ymmärrystä metsäkeskusteluun, sanoo museon johtaja Niina Uronen.
–Me pyrimme lisäämään tietoa metsien merkityksistä kertomalla, miten tähän on tultu, miten se vaikuttaa nykypäivän yhteiskunnassa ja miten ihmiset kokevat metsät nyt. Haemme Lustoon metsän monimerkityksellisyydestä kertovia ja korostavia teemoja. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäluonnon ekologisuus, metsän tarjoama hyvinvointi, metsä taloudellisena resurssina ja työllistäjänä sekä metsä suomalaisen identiteetin luojana, kuvailee Uronen.
Urosen mukaan nykyinen metsäkeskustelu kaipaa kokonaisvaltaista sisältöä ja eri näkökulmien yhdistämistä. – Kun seuraa nykyistä polarisoitunutta metsäkeskustelua, huomaa, miten vaikeaa monille on empatian kautta asettua toisen asemaan. Pyrimme tuomaan tasapainoa tähän metsäkeskusteluun.
– Metsiin liittyy monia siteitä kuten omakohtainen metsäsuhde, tunne, historia, kulttuuri, talous, työelämys sekä henkinen ja taloudellinen hyvinvointi. Meidän tehtävämme täällä Lustossa on tarjota tietoa ja näkemyksiä metsistä monin keinoin. Se voi olla täällä koettavan omakohtaisen kokemuksen lisäksi tietoa tarjoava seminaari, podcastkeskustelu tai meidän tuottamaa tutkimustietoa. Metsähistorian tunteminen edistää ymmärrystä, mikä metsäklusterin merkitys on kokonaisuudessaan tänä päivänä, muistuttaa Uronen.
Nyt avattu uusi ydinnäyttely ”Metsäsuhteiden maa” on monikanavainen, elämyksellinen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus. –Kannustamme kävijöitä perehtymään, pohtimaan ja oivaltamaan metsien ja metsäkulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä menneisyydestä tulevaisuuteen. Levitämme ydinnäyttelyn myöhemmin myös verkkoon ja liikkuvaan museosatelliittiin.
–Metsäsuhde voi perustua tunnemuistoihin tai muihin merkityksellisiin asioihin, jotka ovat hyvän metsäsuhteen perustaa. Kyseessä on myös sukupolvien välinen muutos. Minua iäkkäämmät ihmiset ovat viettäneet paljon enemmän aikaa metsissä kuin minä ja vastaavasti minä olen ollut enemmän metsissä kuin omat lapseni, kuvailee Uronen.
Metsäsuhde muuttuu yhteiskunnan myötä
Juhlavuoden näyttelyn teema on Metsäsuhteiden maa, joka pyrkii avaamaan suomalaisten moninaisia metsäsuhteita. Valtaosalle suomalaisista metsä merkitsee tällä hetkellä ennen kaikkea virkistys-, vapaa-ajan ja rentoutumisen sekä rauhoittumisen paikkaa.
– Ihmisillä on ollut aina metsäsuhteita, jotka ovat yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä muuttunut ja muuttuvat koko ajan. Maaseutumaisen elämäntavan aikana agraarisessa yhteiskunnassa metsäsuhde oli erilainen kuin nykyisin kaupungeissa asuvien ihmisten. Urbaanilla yliopistossa opiskelevalla nuorellakin on metsäsuhde, joka on erilainen, muistuttaa Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva.
Kun metsän talous- ja työllisyysmerkitys on jäänyt monen omakohtaisessa elämässä taka-alalle, Karhunkorvan mukaan muut luontosuhteeseen liittyvät tekijät kuten virkistys- ja suojelukäyttö ovat nousseet niiden tilalle. – Metsä on edelleen vahvasti läsnä yhteiskunnassa, vaikka ei välttämättä omassa elämässä. Vaikka olemme etääntyneet metsätalousjuuristamme ja maaseutumaisesta elämäntavastamme, metsän omistuksen kautta se on monelle kaupunkilaiselle läsnä.
–Vaikka urbanisoituneen Suomen ja maakuntien asukkaiden metsäsuhteissa on iso ero, metsätalous on monelle maakunnalle edelleen keskeinen elannon lähde, muistuttaa Karhunkorva.
Lusto on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja
Metsäsuhteiden maa näyttely on toteutettu Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankkeena ja osittaisrahoituksella. – Museovisio-hanke perustettiin siksi, että suomalaiset museot saisivat toteuttaa unelmiaan. Metsät ovat vapautta. Lupaa olla ja liikkua. Esimerkiksi japanilaiset kollegani eivät lakkaa hämmästelemättä jokaisen oikeuksiamme, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
–Metsät ovat elinkeino. Metsäteollisuuden ja metsätalouden merkitys on erittäin suuri, mutta metsät ovat myös maailmamme keuhkot. Ja niitä halutaan suojella ja puolustaa ja ennen kaikkea metsät ovat vahva osa meidän identiteettiämme suomalaisina.
Suomen metsämuseo Lustolla on Suomen museoiden kentässä Pettersonin mukaan tärkeä valtakunnallinen rooli. – Se on oman alansa valtakunnallinen vastuumuseo, joka on äänenkäyttäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Se tarjoaa tärkeän alustan metsää koskevalle keskustelulle, tutkimukselle, kokemusten jakamiselle. Tämä on mahdollista siksi, että museo perustaa sanansa ja tekonsa tutkimukseen. Tutkimuksen rooli on elinehto tässä ajassamme.
–Museoiden yhteiskunnallinen merkitys näkyy myös mahdollisuutena toimia eri alojen ylisektoriaalisena verkottajana ja yhteistyöaloitteiden tekijänä. Harvalla muulla yhteiskunnallisella toimijalla on yhtä hyvä mahdollisuus toimia tutkimuksen, yleisötyön, turismin ja esimerkiksi yritysyhteistyön välillä. Museot ovat yhteiskuntamme ankkureita ja ajatusten kiihdyttämöitä, muistuttaa Petterson.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja: Niina Uronen, niina.uronen@lusto.fi; Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
« Takaisin