Saha- ja puutuoteteollisuuden idearikas edelläkävijä

Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnetaan suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä.

---

–Elämänkerran ja yrityshistorian ”Löysipomo – Eino Kollin työ ja elämä” julkaisemisella Marjatta ja Eino Kollin Säätiö kunnioittaa hänen mittavaa elämäntyötä. Samalla kirja on Säätiön 30 - vuotisen toiminnan juhlakirja, kertoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.

Luovuttuaan yrityksestä Eino Kolli perusti Marjatta ja Eino Kollin Säätiön, jonka toiminta alkoi vuonna 1993. – Eino Kollin elämäntyö jatkuu Säätiössä, jonka myöntämillä apurahoilla edistetään perustajan tahdon mukaisesti erityisesti metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehitystyötä ja innovaatioita. Myös karjalaisen kulttuurin ja veteraanityön tukeminen olivat karjalaissyntyiselle sodan kokeneelle Eino Kollille tärkeitä.

–Hän oli rohkea yrittäjä, joka perehtyi syvällisesti koko sahateollisuuden arvoketjuun alkaen puunhankinnasta päätyen valmiiden tuotteiden kehittämiseen ja valmistukseen, sanoo Esko Kolli.

Metsä ja puu olivat Eino Kollin työ ja elämä

– Kirja täydentää kokonaiskuvaa sahateollisuuden toimialasta ja kertoo sukupolvitarinan karjalaisen evakkopojan tiestä metsäalan opintoihin ja aikansa suurimman sahateollisuuden yrityksen kehittäjäksi, kertoo kirjan kirjoittaja, toimittaja YTM Markku Laukkanen.

Tavoitteena on ollut Laukkasen mukaan Eino Kollin oman äänen kuuluminen ja ajankuvan luominen. – Hänen omat yritystoiminnan kuvauksensa perustuvat eri aikakausien haastatteluihin, muisteluksiin ja yritystoimintaa koskeviin kirjoituksiin, joita on säilynyt eri julkaisuissa ja arkistoissa. Kirjan henkilötarinat taas avaavat Kollin elämää ja merkitystä yrittäjänä ja henkilönä monipuolisesti.

Kollin menestys yrittäjänä perustui Laukkasen mukaan metsäalan osaamiseen ja näkemykseen puunjalostuksen mahdollisuuksista, mutta myös henkilökohtaiseen sitkeyteen, yritteliäisyyteen ja sosiaaliseen lahjakkuuteen.

–Hän näki puunkäytön monipuoliset mahdollisuudet ja toi markkinoille useita uusia puutuotealan tuotteita ensimmäisten joukossa, mikä turvasi suhdanteista riippumattoman yrityksen täystyöllisyyden. Metsä ja puu olivat Eino Kollin työ ja elämä.

Eino Kolli tunnisti Laukkasen mukaan oikea-aikaisesti puunkäytön kasvaneet markkinat sodan jälkeisen Suomen ja Euroopan jälleenrakentamisessa. –Ennakkoluulottomuus ja pelottomuus näkyivät hänen yritystoiminnassaan jo varhain. Esimerkiksi puutuotteiden viennin hän aloitti aikana, jolloin sitä harjoittivat vain suuryritykset. Parhaimmillaan yritys harjoitti vientiä 23 maahan, mikä loi vahvan pohjan uusille investoinneille ja laajenemiselle.

Laukkasen mukaan Kolli oli edelläkävijä myös tuotekehittelijänä. – Häntä kiinnosti puun ominaisuudet ja materiaalin testaaminen erilaisiin käyttökohteisiin. Kehitystyön seurauksena syntyi suhdanteisiin soveltuvia uusia tuotteita, kuten sormijatkettu määrämittainen sahatavara, kyllästetyt pylväät ja ratapölkyt, tuorerehusäiliö, valmiit kattoristikot sekä liimapuu, joista tuli yritystoiminnan kantavia menestystuotteita pitkäksi aikaa.

–Kollille työ ja työntekijä olivat kaikki kaikessa. Vierumäen Teollisuudella oli Eino Kollin kasvot. Hänen kunnianhimoinen tavoitteensa oli pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Yrityksessä sovellettiin paikallista sopimista, lakot ja lomautukset vältettiin.

Yritys oli haluttu työpaikka, joka tarjosi työn lisäksi monelle asunnon Vierumäen ja Heinolan seudulle. Enimmillään Vierumäen Teollisuus työllisti yli 400 henkilöä.

Karismaattinen karjalainen ”löysipomo”

Karjalaisuus näkyi ja kuului Laukkasen mukaan Eino Kollin toiminnassa. – Omat karjalaiset sukujuureni ja pitkäaikainen toimintani karjalaisen järjestötyön parissa antoivat erinomaiset lähtökohdat arvioida ja ymmärtää karjalaisuuden merkitystä hänen elämässään.

–Karjalaisen luonteen mukaisesti hän sopeutui sodan jälkeen uusille asuinsijoille ja uuteen elämään. Karjala jäi rajan taakse, mutta ei lähtenyt mielestä eikä miehestä. Kollin sosiaalisuus, yritteliäisyys, ennakkoluulottomuus, vieraanvaraisuus ja taloudellinen vaisto olivat karjalaisuutta mitä syvimmässä määrin.

Saatuaan teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1983, Eino Kolli sanoi, ettei se muuta mitään. Haastattelussaan hän sanoi olevansa mieluiten löysipomo, joka hoitaa oman vuoronsa työt ilman ison yritysjohtajan velvollisuuksia ja vastuuta. Käytännössä häntä saattoi pitää myös löysipomona, kun hän johti päivittäistä sahateollisuuden toimintaa puunhankinnasta valmiin tavaran kuljetuksiin.

–Monet ovat kysyneet tuon ”löysi” sanan merkitystä, koska se tuntuu olevan tuttu erityisesti vain puunjalostustehtaiden paikkakunnilla, joilla lähdettiin aamu- ja iltalöysiin eli -vuoroon. Sana perustunee ruotsin sanaan ”lös”, nykyruotsin ”avlösning ” tarkoittaa juuri työvuoron vaihtumista, kuvailee Laukkanen.

Eila Karhu, eila.karhu@talente.fi

Yhteyshenkilöt

---

« Takaisin