Punkaharjulla sijaitseva Metsämuseo Lusto tähyää tulevaisuuteen. Museon toimitusjohtaja Niina Urosen mukaan Luston peruskorjauksen rinnalla uudistetaan myös näyttelyt, joiden tavoitteena on kokonaisvaltaisen metsäkulttuuritiedon lisääminen.
– Haemme uudistuvaan Lustoon metsän monimerkityksellisyydestä kertovia ja korostavia teemoja. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäluonnon ekologisuus, metsän tarjoama hyvinvointi, metsä taloudellisena resurssina ja työllistäjänä sekä metsä suomalaisen identiteetin luojana, kuvailee Uronen.
Lusto haluaa antaa Urosen mukaan monipuolisen ja kattavan tulkinnan suomalaisille metsäsuhteelle. – Tarjoamme eri näkökulmista tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä metsästä lisääviä näyttelyitä. Lustossa pääsee kaikki pohtimaan omaa metsäsuhdettaan ja samalla jopa syventämään sitä kokonaisvaltaisen ja monipuolisen metsäkulttuuritiedon kautta.
– Kun seuraa nykyistä polarisoitunutta metsäkeskustelua, huomaa, miten vaikeaa monille on empatian kautta asettua toisen asemaan. Luston uusi näyttely pyrkii tuomaan myös tasapainoa tähän metsäkeskusteluun.
Metsäsuhde on hämärtynyt
Urosen mukaan metsäkeskustelu osoittaa sen, että monien suomalaisten metsäsuhde on hämärtynyt. – Syvä metsäsuhde vahvistaa identiteettiä. Monella suomalaisella omakohtainen metsäsuhde on kaukana ja hämärtynyt, ja sen takia kokonaisvaltaista ymmärrystä metsistä tarvitaan lisää.
- Haluamme olla metsäkeskustelussa luotettava ja turvallinen tiedon esilletulopaikka. Täällä voi jokainen ilmaista oma mielipiteensä. Meille on tavattoman tärkeää tuottaa monipuolista tärkeää luotettavaa faktapohjaista tietoa ja tulkintaa metsästä, metsäkulttuurista ja metsäsuhteesta, sanoo Uronen.
Lusto haluaa Urosen mukaan tuoda näyttelyissä esiin metsien historian lisäksi myös metsän tulevaisuuden näköaloja. – Kun koko metsäsektori elää rakennemuutoksen aikaa, on selvää, että sen merkitys on tulevaisuudessa erilainen kuin mitä se on ollut ennen. Haluamme olla dynaaminen museo ja katsoa tulevaisuutta myös uusien metsäpohjaisten tuotteiden kautta. Tulevaisuus-näkökulmaa edustaa esimerkiksi uusiutuvaan puuhun perustuva hiiltä sitova puurakentamisen ja sen uudet innovaatiot sekä uudet metsäpohjaiset biopohjaiset tuotteet.
– Uudistuminen on välttämätöntä ja tämä metsän elämyksellisyys ja metsäsuhde on yksi keskeinen tematiikka Luston tulevaisuudessa. Tuotamme aineellisia ja aineettomia palveluita. Teemme esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen lähellä olevassa tutkimuspuistossa yhteistyötä, järjestämme metsäretkiä ja tarjoamme metsätietoa biologian, talouden ja metsäsuhteen näkökulmien kautta.
Jokamiehen oikeus on suuri etuoikeus
Niina Uronen on itse palannut juurilleen sekä maantieteellisesti että metsäsuhteen kautta. – Minulle metsän hyvinvointiteema on hyvin rakas ja läheinen, kun tulen itse suvusta, jossa metsä on tarjonnut työtä, hyvinvointia, terveyttä ja hyvää elämää ilman mielialalääkkeitä. Metsä, metsätyö, marjastus, sienestys ja retkeily rauhoittavat mieltä.
– Metsä tarjoaa suomalaisille maksutta jokaisen oikeudella luksuselämää, mitä harvassa maassa on tarjolla. Metsäkeskustelussa olisi hyvä muistaa, että olemme kansainvälisessä vertailussa metsien käytössä hyvin etuoikeutettuja.
– Minua ihmetyttää kovasti, kun mediassa näytetään kuvia avohakkuista ja kerrotaan, että nyt on metsä raiskattu tai totaalisesti tuhottu. Minulle metsänhoito on alku uudelle, kun laikutamme ja istutamme uudet taimet. Uuden metsän istuttaminen edustaa jatkuvuutta ja luo perustan kestävälle metsätaloudelle.
Luston uudistuminen vastaa Urosen mielestä myös käytävään metsäkeskusteluun.
– Keskustelun turbulenssi kertoo, että siinä ollaan suomalaisittain erittäin arvokkaan asian äärellä, kun siihen on jokaisella oma mielipide. Metsänomistajan kannalta pelätään, että omistajuuteen ja niihin ratkaisuihin mitä vuosikymmenien aikana on tehnyt, puututaan.
Luston kokonaisuudistus on mahdollista vain siksi, että saimme tukijoiksi useita eri tahoja.
– Yhteistyökumppanimme mahdollistavat sen, että saamme peruskorjata Luston museon rakennukset vastaamaan nykyaikaisen rakentamisen tarpeita ja luoda elämyksellisyyttä tarjoavia tulevaisuuden näyttelyitä ja sisältöjä.
Alkuperäisen museorakennuksen suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki on mukana toteuttamassa museon peruskorjausta. – Se, että metsämuseo on alun pitäen rakennettu betonista, selittyy sillä, että tuolloin ei julkisia rakennuksia voitu tehdä puusta. Nyt peruskorjauksessa korostetaan kestävyyttä, puu tulee hiiltä sitovana materiaalina näyttävästi esiin, parannemme energiatehokkuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä, sanoo Uronen.
Luston peruskorjauksen päärahoittajina ovat olleet Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Metsämiesten Säätiö. Muista merkittäviä hankkeen mahdollistajia ovat: Savonlinnan kaupunki, Stora Enso, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Tornator, MTK:n Säätiö, Suomen Metsäsäätiö, Suur-Savon Energiasäätiö, UPM, Einari Vidgrén Säätiö, John Deere, Keskitien säätiö, LähiTapiola ja Metsä Group.
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
« Takaisin