Tahkovuoren huipulle on valmistunut uusi puurakenteinen Panorama Landscape hotelli. Arkkitehti Sami Rintalan mukaan kohde on esimerkki ekologisesta ja vastuullisesta rakentamisesta matkailussa.
Tahkovuoren huipulle on valmistunut uusi puurakenteinen Panorama Landscape hotelli. Arkkitehti Sami Rintalan mukaan kohde on esimerkki ekologisesta ja vastuullisesta rakentamisesta matkailussa. – Tahkon Panoraama hotellin toteutuksessa korostuu paikallisuus kaikilla osa-alueilla niin materiaalien, suunnittelun kuin rakentamisen suhteen. Puurakentamisen yksi vahvuus onkin sen paikallisuudessa.
Kaikki tulee läheltä ja hyödyttää alueen taloutta.
Puun valinta rakennusmateriaaliksi oli Panorama hotellien yrittäjän Harri Jokelan mukaan alusta alkaen selvää. – Tavoitteena oli moderni vastuullinen matkailurakentaminen. Rakensimme ekologisuus edellä, mikä toteutui täysin maalämmöllä lämpiävissä rankarakenteisissa puurakennuksissa.
– Rakensimme paikallisesta materiaalista paikallisten yrittäjien kanssa. Nämä rakennukset sitovat hiiltä elinkaarensa loppuun saakka. Tämä on meidän näkemyksemme tulevaisuuden kestävästä matkailusta, mikä tarjoaa luonnonläheisen elämyksen metsän keskellä, kuvailee Jokela.
Jokelan mukaan Sami Rintalan aiemmin toteuttamat puurakentamisen ratkaisut vakuuttivat. – Kun tavoitteena oli vastata matkailijoiden ympäristötietoisuuden kasvuun rakentamalla harmonista arkkitehtuuria suomalaiseen metsämaisemaan, Sami onnistui siinä täydellisesti.
-Koronan jälkeen matkailu elää suurta murrosta, johon pitää sopeutua. Me pyrimme vastaamaan muuttuvaan arvomaailmaan, jossa matkailupalveluja tuotetaan vastuullisesti. Ekologinen puurakentaminen ja maalämpö ovat meidän tietoisia valintojamme pitkälle tulevaisuuteen.
Vähäpäästöiset materiaalit korvaavat betonirakentamisen
Norjassa puurakenteiseksi suunniteltu paviljonki vaihdettiin alumiiniin pääsponsorin vaateesta, vaikka kyseessä oli ekologisen teeman mukainen kohde. - Myös vanhan puulaivan museon rakenteet tehtiin metallista. Yritimme todistaa, että jos ennen on osattu tehdä laivat puusta, me osaamme tehdä nyt rakennuksen puusta. Tämä osoittaa, että mitä isompi hanke, sitä vähemmän on suunnittelijoilla valtaa. Arkkitehtiä voi aina vaihtaa, jotta tilaajan tahto toteutuu, sanoo Rintala.
Arkkitehtuurin estetiikka suosii Rintalan mukaan puurakentamista myös kaupungeissa. – Puurakentamisella voidaan Rintalan mukaan lisätä kaupunkien viihtyvyyttä. Minusta tulevaisuuden kaupunki voi muistuttaa kokemuksellisesti ja tilallisesti metsää, jossa voi liikkua vapaasti. Sillä on viihtyvyyden lisäksi myös terveydellisiä vaikutuksia.
-Arkkitehtikunnan ja suunnittelijoiden käytännön tason osaamien puute on iso haaste. Vanhoja totuttuja toteutustapoja on vaikea vaihtaa. Silti arkkitehti on usein hankkeessa ainut, joka olisi kiinnostunut puun käytöstä ja valmis ekologisempaan rakentamiseen. Mutta ilman tarvittavaa päätösvaltaa muutosta ei tapahdu, muistuttaa Rintala.
Kun rakennuttajat ja rakennusyhtiö toimivat tiiviissä yhteistyössä, betoniteollisuus hallitsee Rintalan mielestä varsinkin julkista rakentamista. -Vaikka betoniteollisuus hyökkääkin yhteiskunnan puurakentamisen edistämistoimia vastaan vaatimalla materiaalien tasapuolista kohtelua, teollisuudenkin on ymmärrettävä muutoksen välttämättömyys. Sementin ja teräksen valmistus sekä betonirakentaminen ovat suuria päästöjen lähteitä, joita on voitava vähentää.
Puurakentaminen on parasta metsän jalostusta
Kuntien päätöksiä puunkäytöstä julkisessa rakentamisessa Rintala pitää puurakentamisen edistämisen kannalta ratkaisevina. – Koulujen, päiväkotien, kulttuuritilojen ja palvelutalojen rakentaminen puusta on Keski-Euroopan maissa arkipäivää. Esimerkiksi kotikaupunkini Bodö Pohjois- Norjassa on myös sitoutunut puun käyttöön ensisijaisena materiaalina kunnan omassa rakentamisessa.
-Suomen puurakentamisen edistämisohjelma on tärkeä, koska puurakentamisen kasvuun tarvitaan yhteiskunnan tukea ja sitä, että yhteiskunta seisoo sen takana. Tarvitaan puun käyttöä edistävää regulaatiota, mutta myös tahtotilaa ymmärtää, että parasta metsän käyttöä on hiiltä elinkaarensa ajan sitova puurakentaminen.
Puurakentaminen tukee paikallisuutta ja aluetaloutta
Vaikka puun käytön perinne rakentamisessa unohdettiinkin vuosikymmeniksi, arkkitehti Sami Rintala pitää hyvänä merkkinä sitä, että nuoria arkkitehtiopiskelijoita kiinnostaa rakentamisen perinteen tuominen nykypäivään. - Nyt taas halutaan olla puuseppiä ja rakentaa puusta. Traagisinta tässä perinteen hylkäämisessä oli se, että sitä tapahtui myös pohjoismaiden kaltaisissa metsämaissa.
- Kun ennen oli selvää, että rakentaminen ja ruokatalous perustuivat paikallisuuteen niin raaka-aineen kuin työvoiman ja osaamisen suhteen, uusien sukupolvien on opeteltava osaaminen uudelleen. Traditio voidaan yhdistää moderniin, mikä tuottaa rakentamiseen innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja.
Rintalaa kiinnostaa rakentaminen perinteisillä paikallaan rakentamisen menetelmillä, missä käsityön osuus korostuu. -Puurakentamisen uudet esivalmistetut CLT- komponentit sopivat laajamittaiseen teolliseen rakentamiseen, mutta fyysinen paikan päällä kappaletavarasta tehtävä rakentaminen on edelleen hyvä vaihtoehto.
– Kun esivalmistukseen perustuvassa teollisessa rakentamisessa ei saa tulla virheitä missään vaiheessa, paikallinen rakentaminen sallii muutokset rakentamisen aikana. Puu on siinä mielessä demokraattinen materiaali, että edullisilla työkaluilla ja pienellä työvoimalla saa ihmeitäkin aikaiseksi, huomauttaa Rintala.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Lisätietoja: Sami Rintala, sami@ri-eg.com
Harri Jokela, harri@panorama.fi
« Takaisin