Pari vuosikymmentä metsäteollisuutta seurannut OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen luottaa metsäteollisuuden kykyyn uusiutua muuttuneessa markkinatilanteessa. – Vaikka paperin kysyntä laskee edelleen ja johtaa Euroopassa parin paperikoneen sulkemiseen lähivuosina, uskon uuden liiketoiminnan löytämiseen metsäteollisuudessa.
-Olen hyvin toiveikas metsäteollisuuden tulevaisuuden suhteen, koska puukuidusta on moneksi. Globaalit megatrendit tukevat uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden kehitystyötä ja markkinanäkymiä. Metsäteollisuudella on osaamista, tahtoa ja vakavaraisuuden tuomaa kykyä investoida omasta taseesta uuteen liiketoimintaan. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää tulevaisuudessa moniin uusiin kohteisiin eri teollisuuden aloilla.
Parkkinen on luottavainen suomalaisen metsäteollisuuden kykyyn uusiutua muuttuneen toimintaympäristön oloissa. – Yhtiöiden viime vuosikymmenen aikana tekemät ratkaisut ja investoinnit ovat hyviä referenssejä siitä, miten hyvin toimiala on sopeutunut. Jos kaikki metsään liittyvät intressit, tavoitteet ja säädökset kyetään nivottua yhteen, metsäteollisuudella on hyvät näkymät.
-Toivottavasti tehdyn tuotekehityksen vaikuttavuus ei valu taloudellisina investointeina rajojen ulkopuolelle. On huolehdittava siitä, että suomalaisyritysten asema kansainvälisessä vertailussa on kannustava ja niillä on ennustettava toimintaympäristö. On oltava kustannustason ja verotuksen suhteen samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, emmekä voi tuudittautua siihen, että Suomessa kotipaikkaa pitävä yritys ilman muuta investoisi Suomeen.
Uusissa tuotteissa korostuu Parkkisen mukaan niiden kuluttajaläheisyys. - Vaikka tietyissä tuotteissa kannattaa olla lähellä kuluttajamarkkinaa, ei Suomi kuitenkaan ole hirveän kaukana Manner-Euroopan isosta kuluttajamarkkinasta. Jos kaikki muut tuotannon edellytykset täyttyvät, Suomestakin voidaan tuottaa kuluttajamarkkinoille ison mittakaavan volyymituotteita.
-Esimerkiksi UPM on luopunut huomattavasta osasta paperin tuotantokapasiteettiaan ja tehnyt paljon investointeja biopolttoaineisiin ja biokemikaaleihin. Sellun ja kartongin markkinanäkymät ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan hyvät. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen tukee fossiilisiin raaka-aineisiin perustuviin tuotteiden korvaamista uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla.
Parkkinen muistuttaa, että samoja metsäteollisuuteen liittyviä haasteita mietitään monissa muissakin maissa. - Meidän pitää omalta osaltamme huolehtia siitä, että tehdään kaikki myönteisen toimintaympäristön hyväksi. Suhdanteet tulevat ja menevät, mutta jos toimintaympäristön perusta on kunnossa, pystytään reagoimaan muutoksiin joustavasti.
Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata kysyntää uusiutuvien käyttöön
Parkkinen uskoo metsäteollisuuden kykenevän uusiutumaan ja vastaamaan megatrendien luomaan uuteen kysyntään. – Uusien alueiden valtaaminen on vienyt ja sitonut jo nyt paljon pääomia. Kun kuluttajien tahtotila pienentää ympäristön rasitusta kasvaa, se tukee halukkuutta maksaa uusiutuvista tuotteista.
-Kun regulaatiolla voidaan asettaa tuotteille kierrätysvelvoitteita, se luo kysyntää. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on ollut menestystarina ja Neste on ollut tienraivaaja siinä bisneksessä. Tätä markkinakehitystä on osaltaan vauhdittanut poliittisesti asetettu sekoitusvelvoite.
Lähes kaikkien toimialojen yritykset nostavat Parkkisen mukaan omia vastuullisuuden velvoitteitaan. – Esimerkiksi elintarvikealan yritykset haluavat vähentää roskaamista luopumalla muovin ja kertakäyttöastioiden käytöstä. Vastuullisuuden nimissä siirrytään uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön.
-Sama kehitys nähdään rakentamisessa, missä teollisen puurakentamisen suosio on kasvussa. Esivalmistetut puurakentamisen elementit uudistavat rakentamisen vanhoja toimintamalleja ja tuovat nopeutta ja tehokkuutta rakentamiseen. Puurakentamisen hiilen sidonta vahvistaa vielä sen suhteellista ympäristövaikuttavuutta perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Vastuullisuusteemat nousseet mukaan metsäteollisuuden markkinaseurantaan
Metsäkeskustelun mielikuvat lisäävät epävarmuutta
Sijoitus- ja rahoitusmarkkinoilla on tapahtunut metsäteollisuuden seurannassa Parkkisen mukaan parissa vuodessa voimakas käänne. – Kun aikaisemmin kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita kiinnostivat muun muassa Suomen työmarkkinaolosuhteet ja metsäyhtiöiden kilpailukyky, nyt niiden rinnalle ovat valtavirtaan tulleet vastuullisuuteen liittyvät teemat kuten hiilinielut ja raaka-aineiden käyttö.
-Tämä on niin iso muutos, että yhtiöissä pohditaan, mitkä liiketoimintaan liittyvät asiat ovat omissa käsissä ja millä keinoin muutos on ylipäätään tulevina vuosina hallittavissa.
Metsäteollisuuden toimintaympäristöön vaikuttavat poliittiset päätökset pitää Parkkisen mukaan ottaa markkina-analyyseissä huomioon. – Meidän tehtävämme on rakentaa erityyppisiä skenaarioita, laskelmia ja malleja siitä, minkälaiseksi metsäsektorin toimintaympäristö kehittyy. Vaikka poliittisia päätöksiä tai ilmastokeskustelua ei voida laittaa aina numeromittaan, pyrimme analysoimaan niiden vaikutusta tuotantokustannuksiin, toimintaedellytyksiin ja tuloskehitykseen.
-Yksi vaikeimmista asioista on se, että metsäkeskustelussa on paljon mielikuvia, ja meidän pitää kyetä arvioimaan mahdollisimman tarkasti, miten sijoittaja- ja markkinayhteisö suhtautuu näihin. Jos meillä on paljon epävarmuutta, niin sijoittajatkin miettivät, haluanko sijoittaa tähän toimialaan, onko tämä ennustettavaa ja läpinäkyvää, ja ovatko riskit kasvaneet. Markkinoiden kannalta kaikki mikä lisää epävarmuutta ja riskiä, ovat huonoja asioita, muistuttaa Parkkinen.
EU päätökset haastavat perinteisen markkina-analyysin
Parkkisen mukaan ennen markkina-analyysiin riittivät tiedot tavaran menekistä, hinnoista, valuuttakursseista ja kustannustasosta. - Nyt analyysikehikkoon on tullut paljon uusia asioita ja mitä enemmän siihen tulee politiikkaan kytkeytyviä asioita, sitä vaikeampi niitä on arvottaa ja laittaa numeeriseen muotoon. Tärkeintä on, että erilaiset metsäsektoria koskevat intressit pystytään liittämään yhteen mahdollisimman hyvin.
-Markkinat arvostavat ennustettavaa toimintaympäristöä, jalostusarvoa nostavaa tutkimusta ja tuotekehitystä ja metsäteollisuuden kykyä investoida uusiin tuotteisiin.
EU:n kautta on metsäkeskusteluun tullut Parkkisen mukaan uusia asioita, joihin tulee kansallisesti ja yhtiötasolla reagoida. – Odotusarvo kansallisesti ja yhtiötasolla on, että metsäsektoria koskevat päätökset ovat mahdollisimman pitkäkestoisia. Meillä on Suomessa metsätaloudella pitkä historia, tietotaitoa metsänhoitoon ja jalostukseen, innovatiivisuutta tuotekehityksessä ja mikä tärkeintä, metsät pysyvät täällä.
-EU päätöksenteko vaikuttaa analyyseihin paljon. On arvioitava, mitä mistäkin direktiivistä seuraa mitä ne vaikuttavat yksittäisille yhtiöille ja niiden asemaan eurooppalaisessa kilpailukykyvertailussa.
Esimerkkinä Parkkinen mainitsee kysymyksen metsähakkuiden sivuvirtojen merkityksestä uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainepoolissa. - Kun metsäteollisuus tekee suuria investointeja pitkällä tähtäimellä, sillä on iso työllistävä ja alueellinen merkitys. EU päätöksillä on monimuotoisia seuraamuksia, mitkä pitäisi kyetä näkemään. Tässä on nyt samanlaista havinaa, kuin mitä on ollut esimerkiksi päästökaupan vaikutuksissa kustannuksiin ja markkina-analyyseihin.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
henri.parkkinen@op.fi
« Takaisin