Kotimaisesta superproteiinista soijan korvaaja eniferBion kehitystyölle Metsä360 palkinto

Biotekniikan startup yritys eniferBio on herättänyt henkiin Suomessa 1970 - luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla voidaan tuottaa erittäin proteiinipitoista jauhetta. - Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa vaihtoehtoisia proteiineja, sanoo eniferBio yhtiön toimitusjohtaja Simo Ellilä. 

Hanke palkittiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston jakamalla 30.000 euron suuruisella tämän vuoden Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.

 -Ruuan riittävyys sekä kestävä ja paikallinen tuotanto ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Emme voi luottaa, että eläinperäinen proteiini riittää ruokkimaan maailman väestön tulevaisuudessa. Kolmessa vuosikymmenessä kestävästi tuotetun proteiinin kysyntä on muuttunut täysin. Nyt Brasiliassa tuotetusta halvasta soijasta halutaan eroon, kun sen viljely aiheuttaa metsäkatoa ja kiihdyttää edelleen ilmastomuutosta, sanoo Ellilä.

Pekilon valmistusprosessissa voidaan hyödyntää muiden teollisuudenalojen, kuten metsä-, biopolttoaine- tai elintarviketeollisuuden sivujakeita, jotka voidaan muuntaa prosessin avulla proteiinin kaltaiseksi lisäarvon tuotteeksi. Valmistuessaan se oli maailman ensimmäisen sieniproteiinin teollinen tuotantoprosessi.

Proteiinin teollinen valmistusprosessi valmiina 

Pekilo elää luonnossa ja muiden sienien tapaan kierrättää maaperän ravinteita hajottamalla kasviperäistä ainesta. Sienirihmasto eristettiin Suomen maaperästä 1960 – luvulla metsäyhtiöiden etsiessä sulfiittiliemelle hyötykäyttöä. Kehitystyön tuloksena syntyi proteiinirehua, jonka teollisen mittakaavan valmistus Mäntässä ja Jämsänkoskella kesti 15 vuotta, kunnes sen valmistus loppui sulfiittipohjaisten sellutehtaiden sulkemiseen.

-Pekilo kytkeytyy edelleen metsäteollisuuteen siten, että tehdyn kehitystyön lisäksi se toimii parhaiten näillä puupohjaisilla raaka-aineilla. Teemme yhteistyötä selluteollisuuden kanssa ulkomailla ja selvitämme kumppanuuksia myös suomalaisen metsäteollisuuden kanssa. Meitä kiinnostavat sivuvirtoja tuottavat biojalostushankkeet.

Ellilän mukaan Pekilon valmistusprosessin toimivuus teollisessa valmistuksessa on merkittävä kilpailuvaltti. - Olemme toimittaneet proteiinin testieriä useille kansainvälisille yrityksille eri toimialoilla. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmat korkean proteiinin käytön testitulokset tulevat lohenkasvatuksesta. Lohihan on lihansyöjä ja se vaatii korkean proteiinin ingredientteja rehuunsa. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja pekilorehu on edistänyt lohen kasvua viljelyolosuhteissa.

- Teemme myös yhteistyötä lemmikkieläinten ruuan tuottajien kanssa ja kehitämme ihmisravinnoksi kelpaavaa Pekiloa. Valion kanssa kierrätämme prosesseista ylijäänyttä laktoosia elintarvikelaatuiseksi tuotteeksi, jonka voisimme nähdä tulevaisuudessa kauppojen vaihtoehtoisten lihankaltaisten tuotteiden joukossa.

Pekiloproteiinin globaalin markkinan läpimurron mahdollisuus perustuu Ellilän mukaan siihen, että kaikki haluavat päästä nykyisestä soijasta eroon. - Me emme ole rakentamassa loppukäyttöön soveltuvaa kuluttajabrändiä vaan myymme valmista proteiinigrediittiä tuotevalmistajille.

-Etumme on se, että kun proteiinin valmistusprosessi on ollut toiminnassa 15 vuotta, meidän ei tarvitse todistaa sitä millään demolaitoksella. Tavoitteena on suoraan valmistavan laitoksen rakentaminen, missä voisi valmistus alkaa vuoden 2025 vaiheilla. Proteiinin valmistuslaitoksien tulee olla lähellä raaka-aineita eli teollisuuden sivuvirtoja erityisesti eläinten ruokintaan tarkoitetun proteiinin tuotannossa, muistuttaa Ellilä.

Metsä360 palkinto eniferBio - hankkeelle

Marjatta ja Eino Kollin säätiö jakaa vuosittain 30.000 euron suuruisen Metsä360 tunnustuspalkinnon LUT yliopiston kanssa. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.

Palkintoraadin mukaan tänä vuonna palkitun eniferBion innovaatio edustaa kiertotaloutta ja sektori-integraatiota parhaimmillaan. Se hyödyntää monipuolisesti teollisuuden sivuvirtoja ja voi olla osa lähes kaikkia uusia biojalostuskonsepteja. Lisäksi raati arvosti sitä, että voittaja tekee laaja-alaista yhteistyötä eläinperäisten proteiinien korvaamiseksi useissa eri tuoteryhmissä.

-eniferBio on hyvä esimerkki siitä, että aikaisemmatkin innovaatiot voivat nousta merkittäviksi ratkaisuiksi, kun maailmankuva muuttuu ja sovelluskohteita pystytään tarkastelemaan uusista lähtökohdista, sanoo Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli.

Palkinto jaettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Edellisen kerran palkinnon ovat voittaneet Stora Enson biopohjainen hiili sekä Suomen Ladun Nuku yö ulkona -kampanja.