Japanin oman puun käytön tukeminen on Finn-Bois Oy:n perustajan ja osakkaan Matti Mäkelän mukaan haaste suomalaiselle hirsitaloteollisuudelle. – Esimerkiksi julkisen rakentamisen kohteille on asetettu velvoitteita käyttää japanilaista puutavaraa. Se ja laajamittainen metsien hakkuun tuki ovat protektionistisia toimia ja siihen tulisi Suomen hallituksen ja Business Finlandin puuttua. Japanin vientimarkkina on suomalaiselle alan teollisuudelle ja pitkälle jalostetuille tuotteille todella tärkeä.
–Toinen alan haaste on Japanin jenin kurssi, mikä tekee kilpailukykymme siellä todella heikoksi paikallisen tuotannon rinnalla. Kun heikko kurssi ja protektionistiset toimet heikentävät lähivuosien vientinäkymiä, nojaamme yhä vahvemmin laadukkaisiin kalliin segmentin tuotteisiin. Myös rakentamisen säädösten harmonisointia EU:n CE- merkintöjen mukaisiksi on alalle tärkeää, koska Japani voi omilla standardeillaan käytännössä rajoittaa tuontia.
Mäkelän mukaan Japanin viennillä on yritykselle ja koko Suomen hirsitaloteollisuudelle valtavan suuri merkitys. – Vienti tasaa meidän tuotantoamme, koska se osuu talvikauteen. Japanin tilaajien laatuvaatimus täsmällisyyden lisäksi on aina korkea, koska kyse on hintatasoltaan paikallisten markkinoiden varakkaammille asiakkaille tarkoitetuista tuotteista. Tässä markkinassa suomalaiset hirsitalojen pääviejät pärjäävät hyvin.
Suomelta toivotaan toimia Japanin viennin edistämiseksi
Suomen Japanin kauppakamarin hallituksessa toimivan Atsushi Uedan mukaan Japanin hallituksen tavoitteena on edistää japanilaisen puun käyttöä ja tukea omaa alan teollisuutta. – Kyse on protektionismista, jolla yritetään hillitä puutavaran ja valmiiden puurakennusten tuontia teknologialtaan kehittyneemmistä maista kuten Suomesta. Suomen hallituksen tulisi olla tässä aktiivinen Japanin hallituksen suuntaan ja pyrkiä turvaamaan suomalaisen puutavaran ja puutuoteteollisuuden tuotteiden vienti Japaniin, sanoo
– Japanin hallitus koettaa tukea mahdollisimman paljon kotimaisen puun käyttöä. Kun Japanin metsät ovat tasaikäisiä ja nyt kaatoiässä. Monet aiemmin suomalaisesta puusta rakentaneet paikalliset hirsitalovalmistajat ovat siirtyneet käyttämään japanilaista puuta valtion tukien seurauksena.
Uedan mukaan Japanin metsäteollisuus on jäänyt 1980-luvulle, mikä näkyy tehottomuutena ja kilpailukyvyttömyytenä koko arvoketjussa. – Liian monet kädet koskevat puuhun ennen kuin se on valmiiksi jalostetuttu sahatavara.
– Kun ennen 70 prosenttia hirsitaloista valmistettiin suomalaisesta puusta, nyt 60 prosenttia tehdään paikallisesta. Toisaalta tuontipuuhun nojataan vielä laajasti ja pitkään, koska Japanin oma puutuoteteollisuus on alikehittynyttä ja raaka-aineen saanti on vaikeaa. Tuontiin perustuva hirsitalomarkkina on nyt tiukka, kun Japanissa rakennetaan vähän.
Ueda seuraa eurooppalaisen lainsäädännön vaikutuksia rakentamisen standardeihin. – Kun rakentamiseen tulee uutta teknologiaa ja puurakentamisen uusia ratkaisuja, tavoitteena on yhdenmukaistaa ne japanilaisten rakentamisen käytäntöihin. Harmonisointi etenee, mutta hitaasti.
Suomalainen hirsitalo viestii Japanissa varallisuutta
Arkkitehti Atsushi Ueda tuli Suomessa tunnetuksi Tokion Suomen Olympiapaviljongin pystyttäjänä ja on hyvin verkostoitunut alan teollisuuteen. Ueda johtaa Karuizawa Model House nimistä yritystä, joka on erikoistunut suomalaisten hirsitalojen tuontiin Japanin markkinoille. – Minua kiinnostaa lamellielementteihin perustuva puu- ja hirsirakentaminen. Aloitin yhteistyön suomalaisten hirsitalovalmistajien kanssa ja rekisteröin Rantasalmi tuotemerkin Japaniin sen konkurssin jälkeen.
–Liike-ideamme on suunnitella hirsitalojen huonejärjestys ja sisustus japanilaiseen makuun. Suomesta tuotavan hirsitalon on sovelluttava myös käytettävissä olevalla tontille ja täytettävä japanilaiset rakentamisen määräykset. Suomesta tuotavien hirsitalojen rakentamisessa käytämme jälleenmyyjiemme verkostoa.
Suomalaisen hirsitalon maine on Uedan mukaan Japanissa hyvä. – Sen laatua, designia, kestävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta arvostetaan. Japanilaiset hirsirakennukset ovat enemmänkin harmaita kesämökkejä suomalaisten rinnalla. Monille suomalainen hirsitalo on samanlainen status kuin hieno auto tai kello.
–Me keskitymme brändissämme varakkaaseen asiakasryhmään, joille rakentamisen huippulaatu, hyvä sisäilma ja puurakentamisen kestävät ratkaisut ovat merkityksellisiä, sanoo Ueda.
Suomalaisia hirsitaloja arvostetaan
Finn-Boisin hirsitalotuotannon konsepti perustuu siihen, että Uedan arkkitehtitoimisto suunnittelee rakennuksen tilaajan toiveiden mukaisesti. – Me saamme piirustukset ja teemme samalla ohjelmistolla rakennesuunnittelun ja siirrämme rakennuksen tuotantoon. Hirsitaloteollisuudessa olemme löytäneet yhteiset käytännöt palo- ja hirsirakentamisen rakenneratkaisuihin. Tästä ovat kaikki suomalaiset hirsitalovalmistajat hyötyneet, sanoo toimitusjohtaja Mikko Mannila.
–Yritykseen tulee noin kerran kuukaudessa lista, jossa on tuotantovarauksia, miltä pohjalta tehdään kapasiteettivarauksia. Vahvistuksen tilauksesta saamme noin pari kuukautta ennen toimituksia, mitkä tapahtuvat laivauksina hyvin täsmällisen aikataulutuksen puitteissa, kuten myös satamasta kuljetukset tontille ja rakennuksen pystytys. Olemme vuosien varrella hioneet ja räätälöineet yhteistyön valmistuksesta ja logistiikasta valmiiseen rakennukseen toimivaksi.
Numeroidut hirret pakataan varveittan siten, että ne voidaan koota kohteissa mukana olevan kaavion mukaisessa järjestyksessä. – Olemme oppineet luottamaan paikallisiin jälleenmyyjien verkostoissa oleviin rakentajiin, jotka ovat erinomaisia ja osaavat asiansa. Kun hirsi jää visuaalisesti pintaan, on oltava erityisen huolellinen, ettei tule kolhuja tai muuta vahinkoa hirrelle. Kun kyse on pienistä tonteista, tämän kaltainen rakentaminen soveltuu siihen parhaiten, sanoo Mannila.
Japanin markkinoille räätälöity hirsitalo poikkeaa yrityksen perustuotannosta muun muassa siten, että yläkerrassa on paljon avointa tilaa, pienemmät ikkunat ja tatamihuoneet. – Karuizawan alueelle rakennetut hirsitalot ovat periaatteessa hyvin varusteltuja omakotitaloja, vaikka ne olisivatkin vapaa-ajan käytössä. Kun Japanissa on pitkä puurakentamisen perinne, massiivipuurakentamista, sen arkkitehtuuria ja hyvää sisäilmaa arvostetaan edelleen korkealle.
Artikkelisarja Japanista
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt
Atsushi Ueda, aueda@gh-archi.com
Matti Mäkelä, matti.makela@finn-bois.com
Mikko Mannila, mikko.mannila@finn-bois.com
« Takaisin