Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita.
-Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan tulee olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa.
Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten.
- Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo.
Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita
Myötätuulta biotalouden edistämiseksi tulee nyt Orpon mukaan hyödyntää. - Meidän kaikkien on vietävä aktiivisesti viestiä pääkaupunkeihin ja Brysseliin biotalouden mahdollisuuksista. Liittolaisia täytyy hakea eri puolilta ja yllättävistäkin paikoista. Kun tapasin presidentti Emmanuel Macronin, nostin esille biotalouden mahdollisuudet. Sovimme hänen kanssaan Suomen ja Ranskan strategisesta yhteistyöstä tällä saralla, ja virkamiesyhteistyö ministeriöiden välillä on käynnistynyt.
-EU-puolella keskeinen argumentti on, että metsäteollisuus parantaa Euroopan kokonaisturvallisuutta edistämällä omavaraisuutta, joka perustuu uusiutuviin ja karttuviin raaka-aineisiin. Biotalous mahdollistaa fossiilisten päästöjen vähentämisen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen, mikä on keskeistä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, muistutti Orpo.
MEP Elsi Katainen: Vihreä siirtymä unohtanut talouden ja työllisyyden
MEP Elsi Katainen uskoo, että uuden komission linja metsäasioissa tulee muuttumaan nykyisen komission ilmastopolitiikalle alisteisesta metsäpolitiikasta. – Uskon, että uusi komissio ajattelee tulevaisuudessa ilmastopolitiikkaa myös taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta. Yritysten täytyy menestyä, ihmisten täytyy maaseudulla saada pitää työnsä ja harjoittaa luonnonvaraelinkeinoja.
–Vihreän siirtymän tarkoitus ei voi olla se, että se vaarantaa huoltovarmuuden, ruokaturvan ja energiaomavaraisuuden. Seuraavan komission työn tavoitteena tulee olla uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan omavaraisuuden vahvistaminen. Viestit kansallisen metsäpolitiikan puolesta ovat nyt myönteisiä ja rohkaisevia. Metsien kannalta voi sanoa, että keskustelu ja ilmapiiri vapautui Timmermansin lähdön jälkeen.
EU näpertelee hiilinielujen parissa ja unohtaa fossiilisten alasajon
Vaikka Elsi Katainen odotti kauhulla komission vuoteen 2040 ulottuvaa ilmastotavoitteita koskevaa tiedonantoa, yllätys oli, että siinä panostetaan enemmän uusiutuvien, biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä. - Koko tätä kautta on leimannut se, metsäpohjaisen biotalouden hankkeita ei ole kyetty edistämään. Metsien kannalta tämä on ollut synkkä komission kausi.
–Esimerkiksi huonosti valmisteltu metsäkatoasetus on saanut huvittavakin piirteitä Suomesta katsoen, kun siinä yritetään mahduttaa kaikki maat saman sääntelyn piiriin riippumatta eri maiden metsien tilanteesta ja hoitotavoista. Esimerkiksi Suomen pakkausteollisuuteen kielteisesti vaikuttavan pakkausjätedirektiivin taustalla on metsäkatopelko.
Vaikka täysin uusiutuva ja kierrättävä kuppikartonki olisi ilmaston ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto, Kataisen mukaan nyt ajetaan fossiilipohjaisia muovikuppien kierrätystä siksi, ettei metsää tarvitsisi kaataa. – Tämä tulee lisäämään muovin ja vesivarojen kulutusta ja on esimerkki, miten alan toimijat eivät osaa ennakkovaikuttamista. Nyt kun asetus on jo päätöstä vaille valmis, kysytään mitä voisi tehdä.
–Jos EU haluaa oikeasti eroon fossiilisten käytöstä, on panostettava biopohjaisiin ratkaisuihin kuten biokaasuun ja puurakentamiseen. Nyt näperrellään hiilinielujen parissa, kun pitäisi pureutua isoja ilmastovaikutuksia aiheuttavien päästöjen vähentämiseen ja niiden kautta hiilettömyyteen vuonna 2050. Hiilipäästöjen jyvittäminen jäsenmaille johtaa pahimmillaan siihen, että Suomen metsien hiilen sidonnalla halutaan korvata fossiilitalouteen nojaavien eteläisten jäsenmaiden päästöjä, muistuttaa Katainen.
Ilmastopolitiikkaa johtanut ääriajattelun kasvuun
Kun seuraavan komission vastuulla on tavoitteita koskevat yksityiskohtaiset esitykset, metsäosaamisen ja metsäedunvalvonnan merkitys ei tule Kataisen mukaan vähenemään. – Ilmastopolitiikka tulee aiheuttamaan jatkossakin koko maankäyttösektorille haasteita, jossa edunvalvonnan tulee toimia nykyistä paremmin.
–Esimerkiksi monissa maissa nähdyt isot viljelijöiden mielenosoitukset ovat seurausta komission vihreän siirtymän nopeudesta ja sen vaikutuksista maatalouteen. Poliittisesti punavihreän koalition ajaman vihreän siirtymän ja ilmastopolitiikan vastapainoksi on syntynyt vahvaa oikeistolaista ääriajattelua ja liikkeitä, mikä on Euroopalle vahingoksi.
Vihreät ovat ideologisoineet metsäkeskustelun
Kun komissio haluaa nyt lisätä metsien monitorointia eli tiedon keruuseen metsistä, se haluaa Kataisen mukaan ajantasaista tietoa Euroopan metsien kunnosta ja tilasta. – On hyvä muistaa, että me olemme Suomessa tehneet Valtakunnan metsien inventointityötä yli sata vuotta ja olemme tässä asiassa muihin jäsenmaihin nähden valovuoden päässä.
–EU pyrkii nyt keksimään uusia tiedon keruun menetelmiä ja uusia tapoja, minkälaista tietoa halutaan. Jo nyt tunnistetaan, että tavoitteena on tiedon keruun kriteereillä vaikuttaa metsien käsittelyyn. Jos tiedonkeruun harmonisointi viedään yksityiskohtiin, se muuttaa meidän hyväksi koettua inventointijärjestelmää. Jos metsänomistaja joutuu maksamaan siitä, että pääsee omien metsätietojensa äärelle, ei sellaista voi hyväksyä.
Kun nykyinen komissio on antanut paljon metsäaloitteita, niiden suurimpana ongelmana Katainen pitää yhteisvaikutusten puutetta. – Toivon, että uuden komission kaudella ääni muuttuu kellossa, ja jäsenmaiden omat vahvuudet ja erilaisuudet otetaan paremmin huomioon.
–Metsäkeskustelun suuri haaste on siinä, että varsinkin vihreät ovat ideologisoineet ja omineet metsäkeskustelun ja tehneet siitä ilmastokeskustelun keskeisen osan. Kun valtamedia ja osa tutkijoista peesaa tätä näkemystä ja antaa komission suuntaan väärää tietoa, se on vastuutonta ja enemmän ideologiaa kuin tiedettä.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt
Elsi Katainen, elsi.katainen@europarl.europa.eu
Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
« Takaisin